tiistai 31. tammikuuta 2017

Kauraiset appelsiini-suklaa keksit

2 appelsiinia
200g tummaa suklaata
4 dl kaurajauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
200g leivontamargariinia
1 muna
2 dl fariinisokeria

Raasta appelsiinien kuoret ja purista toisen mehu. Rouhi suklaa. Vatkaa pehmeä margariini, fariinisokeri ja kuoriraaste vaahdoksi. Lisää muna ja 1/2 dl appelsiinimehua. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne sekä  suklaarouhe taikinan joukkoon.

Pyörittele parille pellille leivinpaperin päällä yhteensä kolmisen kymmentä palloa ja litistä niitä hieman.

Paista keksejä 200 asteisessa uunissa noin 12 minuuttia.

maanantai 30. tammikuuta 2017

Verkkotentti suoritettu

Johan tähän ryhtymistä olikin lykätty, mutta onpahan nyt viimein hoidettu pois alta. Tottahan se suoritettiin kerta istumalla läpi, jottei montaa kertaa tarvitse noihin tympeisiin kysymyksiin vastata!


Hyvää alkanutta viikkoa!

lauantai 28. tammikuuta 2017

Mansikkainen rahkapannari

Iltapalaksi tehtiin rahkapannaria, johon laitettiin lisäksi maustettua proteiinijauhetta tuomaan makua.



Mansikkainen rahkapannari

2 prk Valion maitorahkaa
3 munaa
3 dl Valion maitoa
2 rkl sokeria
1/2 tl suolaa
1 dl Valio PROfeel® mansikan makuista herapoteiinilisää
1,5 dl vehnäjauhoja

Sekoita rahka ja munat kulhossa. Lisää maito, sokeri, suola ja proteiinijauhe. Sekoita loppuksi mukaan vehnäjauhot. Paista 225 asteisessa uunissa 10 minuuttia, laske lämpö 200 asteeseen ja jatka paistamista vielä noin vartti. Nauti sellaisenaan tai tarjoa kyytipojaksi mansikoita.


perjantai 27. tammikuuta 2017

Hyvästi Jalostus


Aika tehokkaasti on Jalostus onnistunut kameraa väistelemään, äkkiseltään tämä vuodelta 2014 oleva kuva on ainut jonka löysin. Tässä Jalostus siis ensimmäisen poikimisensa jälkeen 6.9.2014.


Kyllä kirpaisi tämän päätöksen teko, mutta ei auta. Jalostus ei suostunut nousemaan ylös, vaikka käytössä oli niin uhkailu, kiristys kuin lahjontakin. Mun hauikset, ojentajat ja etureidet ovat aivan jumissa, kun olen yrittänyt motivoida kantturaa nousemaan ylös. Pikkuiset taputukset ja tuuppimiset kun ei tuon kokoista elukkaa paljoa liikuta.

Maanantaina tosiaan heti aamusta annettiin kipulääkettä ja eläinlääkäri tuli antamaan pullollisen kalkkia ja lisää kipulääkettä. Yritettiin lonkkapihtien avulla saada Jalostus seisomaan, mutta ei onnannut. Alkoi kuitenkin piristyä. Illalla otti takajalat hetkeksi alleen, mutta ei noussut ylös. Tiistaina soitettiin uudelleen eläinlääkärille ja pyydettiin lisää kalkkia. Illalla sai kipulääkettä ja toisen pullollisen kalkkia. Ei suostunut vieläkään nousemaan kokonaan ylös, mutta seisoi takajaloillaan reilut kymmenen minuuttia. Sama juttu keskiviikkona, annettiin lisää kipulääkettä. Torstainakin yritettiin. Monta kertaa, kuten aiempinakin päivinä.

Jalostus lukeutui niihin minun suosikkeihini, joten olo tuntuu raskaalta, kun lopetuspäätöksen joutui tekemään. Ja niin avuttomaltakin, josko olisi ollut vielä jokin keino... Jalostus kuitenkin oli suhteellisen virkeä, piteli päätään pystyssä, kuunteli ja katseli, seurasi mitä ympärillä tapahtui. Söi ja joikin, jokaan ei nyt ihan mielettömästi, mutta kuitenkin. Otti takajalat alleen, kun lonkkapihdeillä nostettiin, seisoskeli pylly pystyssä useita minuutteja kerrallaan. Asetteli etujalat oikein ja kohottautui polvilleen, mutta ei kuitenkaan saanut ponnistettua pystyyn.

Ei vaikuttanut siltä että mihinkään olisi sattunut. Molemmat etujalat taipuivat normaalisti, kun niitä jumpattiin. Tänään aamulla oli itse toisen etujalkansa suoristanutkin pöydälle. Tänäänkin vielä kokeiltiin ylös nousemista, mutta alkoi vissiin olla voimat ihan lopussa, kun ei takapäätäkään kauaa jaksanut pitää ylhäällä, kerran kokeili nousta, mutta sitten luovutti.

Ehkä kaikista pahimmalta tuntuu se, että jouduin tällä kertaa tekemään päätöksen itse, lehmä ei näyttänyt silmistään siltä, että olisi luovuttanut. Minä päätin sen puolesta, että nyt on aika luovuttaa. Aiemmat lopetuspäätökset ovat olleet helpompia, sillä niiden lehmien silmistä sammui se elämisen halu. Vaikeaa yrittää selittää, mutta ihan kuin niiden valo, kipinä olisi kadonnut. Jalostus sen sijaan katseli lempeillä kirkkailla silmillään loppuun saakka.

Niinpä haikeudella soitettiin naapurille, että tulisi hoitamaan lopetuksen. Muistojen lisäksi jäi Jalostuksesta sentään yksi lehmävasikka, Oivallus. Aiemmat kaksi vasikkaa olivat sonneja. Nyt Jalostus makaa pihalla muovin alla odottamassa raatoautoa, joka nostaa sen lavalleen ja kuljettaa hävitettäväksi.

torstai 26. tammikuuta 2017

Ohmi

Hehku poiki päiväkahvin aikana sonnivasikan. Pienelle oli jo nimi valmiina mietitty, sukupuolesta viis oli päätetty, että vasikka saa nimen Ohmi. Ei tullut yllätyksenä, että Hehku teki sonnin, sillä rouva on ollut hyvin järjestelmällinen: ensimmäinen vasikka oli sonni, toinen lehmä, kolmas sonni, neljäs lehmä ja nyt tämä viides siis sonni. Yliaikaakin kantoi kolmisen päivää, joten kyllähän siinä ajassa ne pallit kerkiää kasvattamaan, etenkin kun Hehku yleensä on poikinut piirun verran etuajassa laskettuun aikaan nähden.


Antaumuksella hoiti vasikkaansa, nuoli hartaudella ja huhuili salaisuuksia pienen korvaan. Taisipa hetken jopa luulla jälkeisten tullessa että sieltä tulee toinenkin vauva, sen verran älämölöä rupesi pitämään, kun mies vetäisi jälkeiset ritilän päältä ränniin :D


keskiviikko 25. tammikuuta 2017

4. Keskiviikon keskeneräinen

Puikoilla ystävänpäiväsukat 2017. Tämäkin on yhteisneulontaprojekti facebookissa, samaan tapaan kuin joulukalenterisukat.

Edellisten viikkojen keskeneräoset ovat vielä vaiheessa. Virkatusta saalista uupuu useita paloja ja verhotkin on ompelematta.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Uusia tuttavuuksia

Viikonloppuna siirrettiin Nami ja Namu keskimmäiseen karsinaan. Eli saatiin uusittua siihen portti, jotta asukkaat myös pysyvät karsinan sisäpuolella.





Namu tutustui heti innoissaan aidan toisella puolella majaileviin Nuottiin ja Nektariiniin. Nami sen sijaan keskittyi pikemminkin tutkimaan uutta karsinaa ja sen olkia, naapureista viis.

maanantai 23. tammikuuta 2017

Vuoden ensimmäinen vasikka

Jalostus poiki yöllä itse tämmöisen pienen ja sievän, noin 33 kiloa painavan lehmävasikan. Vasikalle olin jo etukäteen miettinyt nimeä Oivallus. Tämä näpsäkkä tyttö oli oivaltanut selvästi yöllä mistä saa maitoa, sillä aamulla tarjottu terni ei uponnut. Myöhemmin aamupäivällä neitokainen oli karannut karsinastaan ja yllätettiin Lipstikan tissiltä. Eli ilmeisen osuva nimi.



Sen sijaan Jalostus on vähän heikossa hapessa. Tämä oli lehmän kolmas poikiminen. Vaan valitettavasti viikko alkoi todella tympeissä merkeissä, kun lehmä löytyi aamulla halvaantuneena. Eläinlääkäri kävi antamassa kalkkia ja kipulääkettä, josko Jalostus kohta tokeentuisi. Kunpa olisi näyttänyt iltatarkastuksella siltä, että meinaa yön aikana poikia, niin olisi osattu käydä yöllä kurkkaamassa ja antamassa minergeliä tai ainakin olisi eläinlääkäri saatu paikalle aiemmin kalkkia antamaan :/

Tämä oli vuoden ensimmäinen poikiminen ja totta kai meni osittain mönkään. Yhtä inhottavissa tunnelmissa alkoi myös viime vuosi.

Parempaa viikon jatkoa!

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Lenkillä

Jopas on jäänyt liikunta vähiin, ensin se häntäluu, sitten flunssa ja sen jälkeen on ollut olevinaan niin kamala kiire muuten. Josko ensi viikolla ennättäisi vaihteeksi salille.



Koirien kanssa lähdettiin tänään kävelylle, mutta kolmaskin karvalapsi tahtoi mukaan. Joten lenkiksi valikoitui vähän lyhyempi, parin kilsan reitti. Siltikin loppumatkasta täytyi läähättävää kattia kantaa sylissä.

lauantai 21. tammikuuta 2017

Kalkkiautomaatti ja kirjoituspöytä

Kanat saivat ainakin toivon mukaan paremman astian kalkille.


Myös navetalta jouten jäänyt pöytälevy sai jalat alleen ja nyt onnistuu kansion päivittäminen helpommin.


perjantai 20. tammikuuta 2017

Kanoille ihmeteltävää



Orsien alla on "kakkahylly" jo viikon verran ollutkin. Tänään vietiin munitusrehulle tämmöinen lintulauta.


Saavat siitä syödä vapaasti, nyt ei ihan heti tarvitse olla täyttämässä. Eikä Pipsa onnistu ainakaan niin helposti kippaamaan rehuja lattialle kuten tuon muovisen vadin kanssa tuppaa tekemään...

Hyvää viikonloppua! 

torstai 19. tammikuuta 2017

Munakasmuffinit






Kinkku-munakasmuffinit
(6 kpl)

6 kananmunaa
100 g kinkkusuikaleita
1 dl juustoraastetta
1/2 tl suolaa
1 tl paprikajauhetta
1 tl basilikaa
mustapippuria myllystä
3 tomaattia

Riko kananmunat kulhoon ja sekoita rakenne rikki. Lisää joukkoon mausteet ja suurin osa juustoraasteesta. Pilko tomaatit pieniksi. Ripottele osa kinkkusta vuokien pohjalle, kaada vähän munaseosta päälle. Lisää tomaatit ja loppu kinkku vuokiin, lorauta munaseos päälle. Ripottele pinnalle vähän juustoraastetta. Paista 175 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Lisää valoa

Ladossa on tähän saakka ollut kaksi loisteputkivalaisinta, jotka olivat auttamattomasti liian vähäiset niinkin isoon tilaan. Toki myös minun kehno hämäränäköni asettaa lisävaatimuksia valaistukselle.



Valotehoa lisättiin laittamalla pari ledvalaisinta olemassa olevien kaveriksi. Nyt ei enää ihan niin pimeitä nurkkia ole.

Navetan puolellakin tarvitsisi valaistusta lisätä, ruokintapöydällä ei ole ollenkaan valoja. Ainoat loisteputket ovat lehmien takana ja nekin valot voisivat olla tehokkaammat.

3. Keskiviikon keskeneräinen

Kangas on leikattu, luvassa siis ompelua, silittämistä, ompelua ja silittämistä. Tavoitteena saada tuulikaappiin uudet verhot vielä tällä viikolla.

tiistai 17. tammikuuta 2017

Kinkku-ananas peltipiirakka

Tänään testattiin peltipiirakkaa kinkku-ananas-aura täytteellä. Hyvä ja helppo oli tämäkin versio. Aiempi testaus tonnarista ja pohjan ohje löytyypi täältä.

maanantai 16. tammikuuta 2017

Cashewpähkinä-taatelileipä

Tuntuu, että samoja leipiä syödään koko ajan, mikäs siinä ne reseptit on hyviksi todettuja, mutta teki mieleni testata jotain uutta. Laatikosta löytyy useampaa sorttia pähkinöitä, joten ajattelin etsiä reseptin, johon saisi jotain niistä uppoamaan.
Testiin päätyi Kotilieden Pähkinäleipä, johon kului myös vähäsen taateleita pois kaapista tilaa viemästä. Ihan hyvän makuista oli, mutta ei mitenkään noussut suosikiksi. Onko teillä vinkata jotain hyviä leipäreseptejä?

Tammikuun mittalypsy

Maitonäytteet lähtivät sunnuntaina maitoauton matkassa kohti Seinäjokea labraan analysoitavaksi, kuten aina joka toinen kuukausi. Viikonloppuna oli siis kuukausittaisen mittalypsyn aika, tällä kertaa otettiin myös maitonäytteet.

Suurta muutosta joulukuuhun ei ollut,
tammikuussa kärjessä ovat:

Joiku 30,0
Kiva 28,0
Haave 26,2 
Lyyra 25,4
Juhla 24,8

Jalostuksen ja Hehkun poikimiset lähestyvät, joten helmikuussa on odotettavissa muutosta viiden eniten maitoa antavan lehmän listaan :)

Auma tyhjeni viime viikolla ja ainakin toistaiseksi tuntuu tämän siilon rehu maistuvan, saas nähdä onko uutuuden viehätystä vai uppoaako loppuun saakka näin hyvin. Vähän tuntuu, etteivät ole ruokaa saaneetkaan, vaikka aamuin illoin monta kärryllistä lehmien eteen lapataan. Pöytä on miltei nuoltu puhtaaksi ja rehua kärrätessä kaikki kurkottavat päätään, että ennättäisivät saada edes pienen maistiaisen ohitse menevästä herkkukuormasta. Taitaa suorastaan viedä kielen mennessään! 

Alkoi jo tuntua, ettei se auma lopu ollenkaan, ilmeisesti olivat jo kyllästyneet sen syömiseen. Nyt tätä säilöä sitten popsivat senkin edestä, vaan hyvä niin, mieluusti sitä pöydälle syötäväksi kärrään, varsinkin kun on aumarehuun verraten paljon kuivempaa ja kevyempää, niin kärrykin suostuu liikkumaan paremmin :D

Ihanaa alkanutta viikkoa!

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Pientä ehostusta

Rästihommilla jatkettiin viikonloppua. Tällä kertaa navetan pukuhuoneessa. Naulakon päälle laitettiin hattuhylly paikoilleen. Myös pitkään kaapissa roikkunut oksa pääsi seinälle odottelemaan märkiä hanskoja kuivumaan.


Mtk:lta sukupolvenvaihdoksen myötä saatu kello pääsi vihdoin seinälle.


Ja saipa mies vaihdettua myös työpöydän sopivamman mittaiseksi. Pöytälevy löytyi facebookin paikallisen vaihtokirppiksen kautta ja kustansi kahvipaketin verran.


Aiemmin tässä ollut, vähän turhan lyhyt pöytälevy pääsee jatkamaan eloaan kanalassa. Sitä ennen tarttee vaan askarrella jalat.

perjantai 13. tammikuuta 2017

Nappulakärry

Vihdoinkin pääsin iltalypsyllä testaamaan tätä kauan kaivattua pyörällistä laatikkoa. Tämän simppelin kärryn tilasin mieheltä jo kolme vuotta sitten, eli heti kun ruvettiin tilaa pyörittämään. Materiaalit on roikkuneet jo jonkin aikaa valmiina eli myös suunnitelma kärryn toteuttamisesta on tovin ollut selvillä.


Tähän saakka teolliset väkirehut on jaettu melassisangoista, jotka on toki saanut nostettua isoon kottikärryyn, josta kaurat jaetaan. Kolmen sangon nostelu kolmesti päivässä on aika tympeää hommaa. Ne joutui myös täyttämään joka jaon jälkeen, eli täysiä sankoja sai jokusen metrin myös kanniskella.



Nyt ei tarvitse heti olla kärryä täyttämässä ja sen saa myös työnnettyä siilojen luokse ja laskettua rehut suoraan kyytiin. Luonnehtisin tätä kärryä siis arjen helpottajaksi :)

Mukavaa viikonloppua!

torstai 12. tammikuuta 2017

Paperiroskaa

Otin urakakseni käydä kaikki mapit läpi ja heitellä turhat paperit pois. Monta kansiollista lippuslappusia kiikutettiin suoraan paperinkeräykseen, eipä taida enää kovin paljoa ajantasaista tietoa olla noissa koulupapereissa. Ja sitä paitsi, harvoinpa niitä kansioita tuli plärättyä muutenkaan, jos jotain tietoa tarvii, niin nopeammin ja helpomminhan sitä löytyy netistä. Puuhellassa paloi iloisesti muun muassa vanhat vuokrasopimukset, tuskinpa vuodelta 2008 lähtien olevia vuokranmaksulappuja tarvitsee säilöä, johan ollaan täälläkin useampi vuosi keritty asumaan.

Maatalouteen liittyviin papereihin pääsee kunnolla käsiksi vasta jonkin ajan kuluttua, suurinta osaa papereista kun täytyy säilöä viisi vuotta. Eli ensi vuonna pääsisi pläräämään läpi saunan vintillä olevaa säilytyslaatikkoa, johon suoraan tungettiin suurin osa appivanhemmilta saatuja papereita (laatikko sisältää muun muassa vanhoja viljelysuunnitelmia yms.)

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

2. Keskiviikon keskeneräinen

Vaihteeksi heiluttelen virkkuukoukkua. Tällä hetkellä tekeillä on virkattu saali Novitan Venla-langasta. Vielä uupuu kymmeniä palasia ennen kuin tämä valmistuu :)

tiistai 10. tammikuuta 2017

Klippailua


Sunnuntaina klipattiin Juolukka ja muutama muu lehmä, iltapäiväkahvin jälkeen siirryttiin nuoriso-osaston kimppuun lehmien nautiskellesta ulkoilmasta.


Saman homman parissa vierähti aikaa eilenkin ja jäipä tällekin päivälle vielä kuusi lehmää karvottavaksi. Sekä myöhemmin iltapäivällä ainakin karvapallo Nemi saa parturoinnin siirtyessään parteen. Nukke ei ihan niin rähjähtäneen näköinen ole, mutta kyllä siltäkin vähintään otetaan "housut" pois, jotta pysyy puhtaampana parressa, ja ennen kaikkea tottuu tuohon kummalliseen karvomiskoneeseen.


maanantai 9. tammikuuta 2017

Kuusi kiertoon

Tänä vuonna purettiin joulukuusi jo loppiaisiltana pois, yleensähän se on saanut kotiamme koristaa Nuutinpäivään saakka. Vaan Felix kisu oli toista mieltä, hienosti antoikin kuusen koristeineen olla rauhassa joulun yli, mutta uudenvuoden aattona alkoi roikkuvat koristeet kiinnostaa enenevissä määrin. Loppiaiseen kun päästiin, niin pallot eivät enää kuusen oksilla tahtoneet pysyä ollenkaan, vaan iloinen kolina kuului, kun kisu niitä pitkin laminaattilattiaa pyöritteli innoissaan.


Vasta tänään kuitenkin pääsi kuusi hoitamaan viimeistä hommaansa vasikoiden virikkeenä, muutaman päivän makasi terassilla ennen kuin kulkeutui eilen latoon asti. Vaan parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ainakin Nemi innostui kuusen nyhtämisestä ja muutkin vasikat sitä innoissaan heti tutkiskelivat.

Paha vaan, että Juolukan kyyti teurastamolle saapuu huomenna, joten paikkojen vaihtoa on tiedossa. Tarkoittaa siis sitä, että Nemi ja Nukke joutuvat parteen, joten eivät kovin kauaa ennätä nauttia kuusen karsimisesta.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Pikkuryhmis jälleen käytössä

Vihdoinkin valmistui pienimmän ryhmäkarsinan "remppa". Nyt on oma portti josta kulkea sisään ja ulos. Tähän saakka on saanut kiivetä aidan yli karsinaa putsaamaan (ihan helppo homma tämmöselle persjalkaselle). 

Vasikoiden reitti karsinaan on kulkenut näppärästi toisen karsinan kautta, väliaitaa vain aukaistu vasikan mentävän rakosen verran. Väliaidan keppi on tietysti mallia tosi mutkalle vääntynyt, siis tosi helposti avattavissa.

Vaan nyt viimein saan minäkin helposti vasikat yksilökarsinasta ryhmikseen ja tarpeen mukaan ryhmiksestä välitysautolle. Ainakin olosuhteiden puolesta, sillä vasikoiden liikkumishalukkuus on sitten asia erikseen :D

lauantai 7. tammikuuta 2017

Kutsukortteja

Miehen kolmekymppiset lähestyvät, joten ollaan askarreltu parisen kymmentä kutsua ensi kuun lopulla vietettäviin kemuihin.
Eilen annettiin hernekeitolla kortit perheelle ja ensi viikolla nakataan loput kutsut postin matkaan.

torstai 5. tammikuuta 2017

Pakkanen paukkuu

Ulkolämpötila on laskenut jo reilusti pakkasen puolelle viime päivinä, joten laitettiin kanalaan pieni patteri putkilämmittimen tueksi. Patteri on nippanappa päällä, mutta riittää takaamaan, ettei sisälämpötila vahingossakaan pääse laskemaan liiaksi.

Melkein kaikki kanat ovat muuten alkaneet munimaan, vain Nala vielä kypsyy. Melkein päivittäin kanalasta saadaan neljä munaa, joista muutamat alkavat jo olla "oikean" kananmunan kokoisia.


Navetassa ei olla laitettu vielä tuuletusikkunoihin tuplia paikoilleen, joten niihin on maalattu nätit kuurankukkaset. Lehmien klippaaminen voisi olla ajankohtaista, josko sitä viikonloppuna ennättäisi siihen urakkaan ryhtyä. Maitohuoneen patteria toki jouduttiin vähän säätämään isommalle ja laittamaan ulko-oven eteen styroxit. Yhtenä aamuna oli jälleen pyykinpesukoneen vesiletku vähän kohmeessa ja ladon puoleisin hiehojen juomakuppi aavistuksen jäässä. Navetan poistoilmahormista leijuu ulos "savukiekuroita" ja muutoinkin navetassa leijuu usvaa ladon ovesta kuljettaessa. Hieman siis kosteutta ilmassa...


Sisällekin kävin napauttamassa maalämpöpumpun lämmitystä aavistuksen isommalle ja tulet on tehty puuhellaan päivittäin. Ulkoilu ei jostain syystä innosta kovin paljoa, varsinkaan kun vielä räkätaudista koitetaan toipua. Ruska, Siru ja Felix käyvät pikavauhtia ulkona tekemässä tarpeensa ja sitten tassuja nostellen äkkiä takaisin sisälle. Kohta pitäisikin taas vähän lauhtua ja luntakin on ennustettu, sitä meillä onkin ennestään todella vähän, joten hyvin tervetullutta sadetta siis luvassa.

Huomenna olisi taasen perinteinen hernekeittopäivä, joten täytynee käydä laittamassa herneet likoamaan.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

tiistai 3. tammikuuta 2017

maanantai 2. tammikuuta 2017

Viime vuoden viimeisiä hommia

Kanalan katolla tapahtui edistystä vuoden viimeisinä päivinä.





Konekatokseen on myös jo saatu pellit katolle ja jonkin verran aluskatetta paikoilleen, kuvaa vaan ei ole tullut napattua. Täytyy muistaa napata viimeistään sitten, kun viimeinenkin loossi on saanut aluskatteensa.